Whippet kuuluu FCI:n roturyhmään 10 eli vinttikoiriin. Vinttikoirien juuret ulottuvat Lähi-Itään, josta ne ovat myöhemmin kulkeutuneet Eurooppaan ja muodostaneet useita eri rotuja. Vinttikoirarotuja on yhteensä kymmenen. Muihin vinttikoirarotuihin voit tutustua esimerkiksi Suomen Kennelliiton sivuilla.

Whippet on alkujaan luotu metsästämään näköaistinsa varassa pienriistaa, kuten jäniksiä ja juoksemaan kilpaa.  Nykypäivänä rodun käyttökokeina toimivat maasto- ja ratajuoksu, joissa menestyneelle koiralle voidaan myöntää käyttövalion titteli (KVA). Suomessa whippettiä ei saa käyttää metsästykseen, koska se ottaa kiinni ja tappaa saaliinsa itse, mikä ei ole Suomen eläinsuojelulainsäädännön mukaista. Näyttelyt kuuluvat myös rodun yleisimpiin harrastuksiin. Whippettejä näkee kyllä nykyään jonkin verran myös agilityssä ja mitä erilaisimmissa muissa harrastuslajeissa, vaikka ne eivät rodulle yhtä ominaisia olekaan. Lisäksi monet whippetit toimittavat epävirallista lämpöpullon virkaa omistajansa kainalossa tai sängyn jalkopäässä. Whippetin käyttötarkoituksesta ja harrastuksista voit lukea lisää esimerkiksi Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta ja sieltä löytyvästä jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Whippet on rotuna saanut alkunsa Iso-Britanniasta, jossa se oli alkujaan erityisesti kaivosmiesten suosiossa ja metsästi jäniksiä ja kaniineja avarilla nummilla. Whippetin alkuperästä voit lukea lisää esimerkiksi Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta ja sieltä löytyvästä jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Alkuperäinen käyttötarkoitus on muovannut whippetistä rakenteeltaan laukkatyypin koiran ja sprintterin. Se siis on luotu etenkin nopeisiin pyrähdyksiin. Whippetille tulisi tarjota mahdollisuus irrotella täyttä vauhtia säännöllisesti muutaman kerran viikossa, mieluiten rotutovereiden kanssa. Whippet-ihmiset kokoontuvatkin mielellään juoksuttamaan koiriaan yhdessä ja porukkaan pääsee yleensä helposti mukaan. Juoksutuspaikan tulisi kuitenkin olla kaikin puolin turvallinen. Sopivia paikkoja kannattaa miettiä jo etukäteen. Toki muukin liikunta on whippetille hyväksi ja pitkät hihnalenkit ovat mainiota palauttelua raskaamman kaahailun jäljiltä. Ne eivät kuitenkaan ainakaan täysin korvaa tarvetta vapaana rallailuun. Toisaalta myös riittävästä levosta on syytä huolehtia eikä kaikille viikon päiville tarvitse järjestää erityistä ohjelmaa. Käytännön näkökulmaa whippetin kanssa elämiseen ja liikuntaan saat esimerkiksi juttelemalla kokeneiden whippet-harrastajien ja kasvattajien kanssa. Whippettejä omistajineen pääsee tapaamaan erilaisissa whippet-tapahtumissa, kuten näyttelyissä ja juoksukisoissa ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi kysellä mahdollisuuksia päästä vaikka lenkille yhdessä.

Whippetillä on edelleen yleensä voimakas saalisvietti eli taipumus lähteä näköaistin perusteella saaliseläimen tai muun liikkuvan kohteen perään. Tämä koskee tyypillisesti myös näyttelylinjaisia koiria. Yleensä whippetistä ei saa koulutuksella siinä mielessä luotettavaa, ettei se lähtisi eteen hyppäävän rusakon tai muun saaliseläimen perään. Ominaisuus on rodussa edelleen erittäin toivottu ja juoksuharrastusten kannalta tarpeellinen, koska luotettavasti radalla tai maastossa pakenevaa viehettä seuraavat kilpurit ovat huomattavasti vähemmän alttiita törmäyksille kuin sattumanvaraisesti ympäriinsä sinkoilevat koirat. Toisaalta arkielämässä saalisvietti voi yhdessä kovan vauhdin kanssa saattaa whippetin vaaratilanteisiin, joten omistajan on syytä oppia huomaamaan saaliseläimet ennen kuin whippet ne huomaa ja tarvittaessa esimerkiksi aidata pihansa. Joillain whippeteillä on myös riistaviettiä eli taipumusta lähteä hajun perusteella etsimään riistaa. Vietistä voit lukea lisää esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta ja luonne- ja terveyskyselyn yhteenvedosta, jotka löytyvät Whippet-Harrastajat ry:n sivuilta. Käytännössä pääset näkemään whippetin vietikästä puolta esimerkiksi lähtemällä katsomaan rata- tai maastokilpailuita, joiden aikataulut löytyvät Suomen vinttikoiraliiton sivuilta, tai paikallisen vinttikoirakerhon järjestämiä harjoituksia.

Nuori whippet on usein varsin vilkas ja vaatii puuhaa, jotta ei ryhdy järjestämään itse itselleen ei-toivottua tekemistä. Tämä saattaa yllättää uuden whippetinomistajan etenkin, jos on seurannut sosiaalisesta mediasta kuvia lähinnä eri asennoissa nukkuvista whippeteistä. Näitä kuvia katsellessa kannattaa ottaa huomioon, että aktiivisemmassa olotilassaan whippet saattaa olla liian nopea kohde valokuviin! Whippet ei lähtökohtaisesti ole kovapäinen – omistajan on vain opeteltava motivoimaan sitä ja vältettävä liian pitkiä harjoitusrupeamia kerrallaan, sillä whippet ei usein kestä toistoja yhtä paljoa kuin esimerkiksi paimenrotuiset koirat. Käytännön näkökulmaa whippetin kanssa elämiseen ja liikuntaan saat esimerkiksi juttelemalla kokeneiden whippet-harrastajien ja kasvattajien kanssa. Whippettejä omistajineen pääsee tapaamaan erilaisissa whippet-tapahtumissa, kuten näyttelyissä ja juoksukisoissa ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi kysellä mahdollisuuksia päästä vaikka lenkille yhdessä.

Whippetin sanotaan olevan varsin pitkäikäinen koira, jos se ei kohtaa nuorella iällä vakavia tapaturmia. Tyypillinen elinikä on 10-15-vuotta, mutta tunnetaanpa jopa 21 vuoden iän saavuttanut yksilökin. Whippetistä kiinnostuneen tulee siis varautua sitoutumaan koiraan hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen. Tarkempia tietoja whippettien keskimääräisestä eliniästä saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Whippet on suhteellisen terve rotu. Kuten kaikissa roduissa ja myös monirotuisilla koirilla, myös tässä rodussa kuitenkin esiintyy tiettyjä sille tyypillisiä haasteita, joita kukaan ei omalle koiralleen toivoisi. Siksi Whippet-Harrastajat ry:n jalostusvaatimuksiin kuuluvat sydämen ultraäänitutkimus ja silmäpeilaus ja selän röntgenkuvausta suositellaan. Sydämiä voidaan tutkia myös kuuntelututkimuksella, mutta siitä ei saada yhtä varmaa ja kattavaa tietoa koiran sydänterveydestä kuin ultraäänitutkimuksella. Myös muut luustotutkimukset, kuten lonkkien ja ja kyynärien kuvaus ja polvilumpioluksaatiotutkimus yleistyvät rodussa kovaa vauhtia, mikä on hyvä asia, koska näin terveydestä saadaan lisää tietoa. Virallisten tutkimusten tulokset tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään KoiraNetiin, josta ne ovat avoimesti kenen tahansa nähtävillä. Tarkempia tietoja whippeteille tehtävistä terveystutkimuksista saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta sekä pentupalstan säännöistä ja yhdistyksen jalostusvaatimuksista, jotka löytyvät kaikki Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta. Yksittäisen koiran viralliset terveystutkimustulokset löydät koiran nimellä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNetistä.

Avoin (b) tulos tarkoittaa, että tutkimushetkellä ei pystytä varmaksi sanomaan, onko koiralla sydänsairautta vai ei. Jotkin raja-arvot mahdollisesti ylittyvät normaaliin verrattuna, mutta eivät vielä niin paljoa, että koira voitaisiin tällä perusteella aukottomasti todeta sydänsairaaksi. Voi myös olla kyse siitä, että sydänsairaus on vasta alkuvaiheessa. Avoimen tuloksen saaneet koirat suositellaan tutkimaan uudelleen. Niiden jalostuskäyttöön riippuen sairaudesta, josta avoin tulos on tullut, on otettu kantaa tarkemmin pentupalstan poikkeuslupaohjeessa. Tarkempaa tietoa whippettien sydänterveydestä saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Whippet- Harrastajat ry:n jalostusvaatimuksiin kuuluu sydämen ultraäänitutkimus joka tapauksessa. Koira, jolla kuullaan sivuääni, tulisi ehdottomasti viedä sydämen ultraäänitutkimukseen. Vain ultraäänitutkimuksella voidaan varmistua siitä, onko sivuääni ns. viaton vai merkki mahdollisesti perinnöllisestä sydänsairaudesta. Whippeteillä ja muilla vinttikoirilla myös ns. fysiologiset sivuäänet, jotka eivät johdu mistään sairaudesta, ovat varsin yleisiä. Sydänsairasta koiraa ei kuitenkaan tule käyttää jalostukseen. Tarkempaa tietoa whippettien sydänterveydestä saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Kenneliiton selkäasiantuntijoiden lausunnon perusteella Whippet-Harrastajat ry suosittelee, että LTV2-4-tuloksen saaneet koirat yhdistetään vain LTV0-tuloksen saaneisiin koiriin . LTV1-tuloksen saanutta voidaan käyttää jalostukseen vastaavan tuloksen saaneiden tai LTV0-tuloksen saaneiden kanssa. LTV0-tuloksen saaneella koiralla ei ole LTV-muutosta, joten se voidaan selkäterveyden näkökulmasta yhdistää minkä tahansa tuloksen saaneeseen koiraan. Näiden suositusten tarkoituksena on pienentää riskiä sille, että pennuilla ilmenisi vakavia ja mahdollisesti niiden hyvinvointia haittaavia selkämuutoksia. Selän osalta tutkimattomien koirien kohdalla ei luonnollisesti tiedetä, minkä tuloksen ne tutkimuksista saisivat, joten niillä on olemassa riski, että tietämättään tehdään suositusten vastaisia yhdistelmiä. Tarkempaa tietoa whippettien selkäterveydestä saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Sydäntutkimuksen, silmätutkimuksen ja selässä spondyloosin osalta tutkimustulos voi muuttua, koska näissä muutoksia saattaa kehittyä myös koiran vanhetessa. Tästä syystä yhdistyksen jalostusvaatimuksissa on edellytetty, että sydän- ja silmätutkimuksesta on kulunut korkeintaan 24 kk. Koiralla voi olla esimerkiksi keski-iässä puhjennut perinnöllinen sydän- tai silmäsairaus, vaikka se olisi nuorempana tutkittu terveeksi. Tältä kannalta on myös hyvä, jos jalostukseen käytettävät koirat eivät ole aivan nuoria, jotta niiden mahdollisesti kantamat perinnölliset sairaudet olisivat todennäköisesti jo ehtineet tulla ilmi ennen jalostuspäätöstä. Välimuotoinen lanne-ristinikama eli LTV-muutos ei muutu koiran iän myötä, vaan tulos on aina sama iästä riippumatta, kunhan koira on kuvaushetkellä yli 1-vuotias. Tarkempia tietoja whippeteille tehtävistä terveystutkimuksista saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta sekä pentupalstan säännöistä ja yhdistyksen jalostusvaatimuksista, jotka löytyvät kaikki Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta.

SLO on autoimmuunivälitteinen sairaus, joka aiheuttaa kynsien haurastumista, epämuotoisuutta ja irtoamista ja sitä kautta erittäin vakavaa haittaa koiran hyvinvoinnille. Sitä on menneinä vuosikymmeninä esiintynyt whippeteillä enemmänkin, mutta systemaattisella jalostusvalinnalla se on saatu vähenemään, vaikka se ei edelleenkään täysin tuntematon rodussa ole. Lämmönsäätelyjärjestelmän ongelmia ja niistä aiheutuvia epileptistyyppisiä kohtauksia aiheuttaa exersice induced hyperthermia eli EIH ja lihasmassan epänormaalia kasvua aiheuttava geenivirhe on ns. bully-geeni, joita molempia esiintyy whippeteillä harvinaisina. Tarkempaa tietoa näistä ja muista sellaisista rodussa tavatuista sairauksista, jotka eivät selviä virallisissa terveystutkimuksissa, saat esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmasta. Yksittäisten koirien terveystietoja voi tältä osin olla kirjattu Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta löytyvään terveystaulukkoon, jos omistaja on pyytänyt tietojen kirjaamista sinne.

Whippet-Harrastajat ry:n luonne- ja terveyskyselyssä raportoitiin eroahdistusta tai yksinolon pelkoa noin 13 prosentilla koirista. Whippet on usein vahvasti laumaansa kiintyvä koira, joka mielellään seuraisi omistajaansa kaikkialle ja kaiken aikaa. Niinpä yksinolon opettamiseen koiralle mukavaksi tai neutraaliksi asiaksi kannattaa panostaa ongelmien välttämiseksi. Kaikissa yksinolon haasteissa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta eroahdistuksesta tai yksinolon pelosta. Varsinkin nuori whippet saattaa esimerkiksi pyöristää kulmia huonekaluista ja tehdä muuta pientä remonttia jo pelkkää tylsyyttäänkin. Varsinaisella eroahdistuksella, kuten muillakin käytösongelmilla ja luonteella yleisemmin, on tieteellisen tutkimuksen mukaan perinnöllistä taustaa. Niinpä kannattaa perehtyä myös potentiaalisen pennun sukulaisten luonteisiin ja käyttäytymiseen arkielämässä. Lisätietoa whippettien luonteista ja käyttäytymisestä arkielämässä saat esimerkiksi jalotuksen tavoiteohjelmasta ja luonne- ja terveyskyselyn yhteenvedosta, jotka löytyvät Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta. Käytännössä whippettien luonteeseen kannattaa tutustua juttelemalla harrastajien ja kasvattajien kanssa sekä tietysti tutustumalla itsekin mahdollisimman moniin eritaustaisiin whippetteihin. Whippettejä pääsee tapaamaan erilaisissa whippet-tapahtumissa, kuten näyttelyissä ja juoksukisoissa ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi kysellä mahdollisuuksia päästä vaikka lenkille yhdessä.

Whippetin säkäkorkeus on rotumääritelmän mukaan uroksilla 47-51 ja nartuilla 44-47 cm. On kuitenkin melko tavallista, että whippetin koko poikkeaa tästä, yleisimmin ylöspäin. Juoksulajeissa ns. ylikorkeat koirat juoksevat yleensä eri luokassa kuin rotumääritelmän mukaisiin mittoihin mahtuvat, ja huomattavasti rotumääritelmää suurempien koirien osallistumista arvokilpailuihin radalla on rajoitettu. Lisää tietoa whippetin säkäkorkeudesta löydät jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Kaikki paitsi merle ovat whippetillä sallittuja värejä. Merleä esiintyy collietaustaisissa paimenkoiraroduissa, ei puhdasrotuisissa whippeteissä, minkä vuoksi whippetin kotimaan kennelliitto on linjannut, että merlen värisiä whippettejä ei voida rekisteröidä. Brindle tarkoittaa koiraa, jonka karvapeitteessä on raitoja, ja se on whippetin yleisin väri Suomessa. Lisää tietoa whippetin väreistä löydät Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta ja jalostuksen tavoiteohjelmasta.

Rotumääritelmä mainitsee hylkäävinä virheinä vihaisuuden tai liiallisen arkuuden sekä selvästi epänormaalin rakenteen tai käyttäytymisen. Lisäksi mainitaan, että uroksilla tulee olla kaksi laskeutunutta kivestä. Pystyt korvat, hännän kantaminen selkälinjan yläpuolella ja liian korkea säkäkorkeus eivät sinänsä ole toivottuja ominaisuuksia rodussa ja vaikuttavat todennäköisesti koiran näyttelyssä saamaan arvosteluun heikentävästi, mutta eivät sellaisenaan johda hylkäämiseen. Lisää tietoa löydän whippetin rotumääritelmästä, joka löytyy esimerkiksi Whippet-Harrastajat ry:n nettisivuilta.

Whippetin kynnet tulisi leikata niin usein, että ne eivät pääse kasvamaan liian pitkiksi. Pitkät kynnet ovat whippetille todellinen hyvinvointihaitta, sillä ne muuttavat varpaiden luonnollista asentoa ja altistavat varpaiden vaurioille juostessa. Whippetin, kuten muunkin koiran, suun hyvinvoinnista tulisi myös huolehtia hampaiden harjauksen muodossa ja tarvittaessa käyttää koira hammashuollossa eläinlääkärillä. Joillain whippeteillä esiintyy jopa korostunutta taipumusta muodostaa hammaskiveä, joka puolestaan altistaa mm. ientulehdukselle ja muille kivuliaille ja epäterveellisille vaivoille. Koska whippet on pitkäikäinen rotu, kannattaa hampaiden huolto aloittaa jo nuorena, jotta whippetin suu voi hyvin vielä vanhuuden päivilläkin. Whippet ei tarvitse säännöllistä pesua tai harjausta eikä vaatekaapin sisällön päivittämistä, muutama perusvaate riittää pitämään whippetin lämpimänä näilläkin leveysasteilla. Whippetin omistaja sen sijaan saattaa helposti intoutua kerryttämään whippetille enemmänkin erilaisia asuja kuin koira aivan välttämättä tarvitsisi! Lisää tietoa koiran pidosta ja hoidosta löydät esimerkiksi Suomen Kennelliiton ylläpitämältä Hanki koira -sivustolta.