Maastojuoksu

MAASTOJUOKSU

Maastojuoksu on ratajuoksua huomattavasti nuorempi vauhdikas urheilulaji vinttikoirille ja laji sopii erittäin hyvin innokkaana ja ketteränä metsästäjänä tunnetulle whippetille. Maastojuoksun tarkoitus on testata koiran metsästysominaisuuksia ja pitää ne korkeatasoisina. Ensimmäisen kerran maastossa juostiin virallisesti vuonna 1988, jolloin myös ensimmäisen kerran kilpailtiin Suomen mestaruudesta: tuon historiallisen SMM-tittelin vei silloin nimiinsä whippeteissä Jaavakallion Mimosa. Aluksi osallistujamäärät olivat varsin vähäisiä, mutta maastojuoksun suosio on vuosi vuodelta kasvanut.

Maastojuoksukokeita järjestetään ympäri Suomea n. 10 – 15 / kausi. Järjestämispaikat voivat olla hyvin erilaisia: on laajoja peltoja, soramonttuja, laskettelurinteitä, motocross ratoja jne. pääsääntönä se, että alue on riittävän laaja ja turvallinen juosta. Pituutta radoilla on vaihtelevasti 500 – 700 m. (pienillä roduilla, joihin whippet luetaan) alueesta riippuen ja radalle katsotaan eduksi, jos siellä on hieman nousua ja laskua sekä näköesteitä. Kokeita järjestetään touko-lokakuun välisenä aikana, mutta silloin tällöin saattavat jotkut kerhot järjestää myös ns. talvimaastoja jolloin päästään kilpailemaan totutusta poikkeavissa olosuhteissa.

KOEMUODOT

Maastojuoksun koemuotoina on maastokoe ja 2014 alkaen ajuekoe.

MAASTOKOE

Maastokokeessa arvostellaan viehettä seuraavan koiran ajotyöskentelyä.

Maastokokeessa koirat juoksevat pareittain, jotka arvotaan kokeen alkaessa. Koirien arvostelu tapahtuu yksilöllisesti ja koiran suoritusta arvostelee tuomarineuvosto, johon kuuluu ylituomari sekä kaksi palkintotuomaria. Arvostelun kokonaispistemäärä koostuu viidestä arvosteltavasta osa-alueesta – nopeus, innokkuus, älykkyys, ketteryys ja kestävyys – joista annetaan enintään 20 pistettä/osa-alue. Kun koirat ovat juosseet alkuerät, jatkavat kilpailun parhaat vielä finaalissa. Alkuerien ja finaalien yhteispisteet määräävät koiran sijoituksen.

Koesuoritus on hyväksytty, kun tuomarineuvosto on antanut koiralle vähintään puolet (50 %) maksimipistemäärästä, esim. jos koira on osallistunut vain alkuerään, hyväksytty tulos on vähintään 150 pistettä. Koetulos on koesuorituksen/-suoritusten kokonaispistemäärä. Maastokokeen sertifikaatti voidaan myöntää koiralle, joka saavuttaa vähintään 3/4 maksimipistemäärästä. Käyttövalion KVA-M arvo myönnetään koiralle, joka on saanut kahdelta eri kaudelta yhteensä viisi sertifikaattia.

Maastokokeet ovat ns. avoimia kilpailuja, mutta myös muutama arvokilpailukin löytyy: Suomenmestaruuskilpailu (kilpailuun voivat osallistua koirat jolla ko. kaudelta hyväksytty tulos eli vähintään 150 p.), Derby (koirille jotka ko. kaudella täyttävät 3 v.), Suomi-Cup (kutsukilpailu edellisen kauden parhaille koirille), Veteraanimestaruus (koirille jotka ovat täyttäneet 6 v.). Whippet-Harrastajat järjestää myös vuosittain rodun oman Maasto- ja Veteraanimestaruus -kilpailun.

Kauden aikana kilpailuihin osallistuneet koirat osallistuvat yhdistyksen Vuoden maastojuoksija -listaukseen.

AJUEKOE

Ajuekoe on uudempi maastojuoksun koemuoto. Ajuekokeen päätarkoitus on saada jalostusta varten tietoa näöllään ajavien koirien yhteistoiminnasta niiden metsästäessä ryhmänä, joka koostuu kolmesta koirasta. Koirat ilmoitetaan ajuekokeeseen ryhmänä ja ne myös arvostellaan ryhmänä. Ajueen koirat voivat olla erirotuisia turvallisuusnäkökulmat huomioiden.

KUINKA VOIN ALOITTAA KILPAILEMISEN

Kun whippetisi on muutamia kertoja käynyt harjoituksissa ja voit olla varma että se on kiinnostunut vieheestä ja juoksee puhtaasti parin kanssa, voit aloittaa ensimmäisen kilpailun suunnittelun.

Whippet voi aloittaa kilpailemisen sinä päivänä kun se täyttää 15 kk ja saa juosta sen kauden loppuun jolloin se täyttää 8 v. Whippet täytyy mitata, ja sen voi suorittaa aikaisintaan silloin kun se täyttää 12 kk. Koiran tulee olla myös tunnistusmerkitty (jo mittaukseen vietäessä). Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, voidaan koiralle anoa SVKL:n kilpailukirja ja ilmoittaa ensimmäiseen kilpailuunsa.

Kilpailuttajana sinun tulee noudattaa Suomen Vinttikoiraliiton sääntöjä ja ohjeita. 

Toisin kuin radalla, maastoissa paremmuutta ei ratkaise koiran nopeus, vaan koira saa pisteitä viidestä eri osa-alueesta:

NOPEUS
Koiran nopeutta verrataan suhteessa rodun muihin koiriin. Koiran nopeus ilmenee koko matkan ajan, erityisesti suorilla osuuksilla. Nopeutta arvioitaessa otetaan huomioon koiran luontainen kyky liikkua rodulle tyypillisellä tavalla. Koska nopeutta ei mitata kellolla, koiran tapa juosta on tärkeä arvioitaessa kuinka nopeasti se liikkuu maastossa.

Whippetin arvosteluohje: Erittäin nopea rotu, jolla on kyky nopeisiin rytminvaihdoksiin. Laukka täysin avautuva, takaraajat liikkuvat pitkälle rungon alle mahdollistaen suuren työntövoiman. Eturaajat liikkuvat matalalla pitkälle eteen. Laukan pituus kerrottuna toiston nopeudella on nopeus.

INNOKKUUS
Koiran kiihkeys vieheeseen lähdöstä radan loppuun. Koiran pitää koko ajan seurata tarkasti vieheen liikkeitä, reagoida niihin välittömästi ja pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti saamaan viehe kiinni. Lisäksi koiran innokkuus ilmenee esimerkiksi:

  • lähdössä
    − tiiviinä keskittymisenä
    − vieheeseen kiinnittyneenä katseena;
  • vieheenajossa
    − esteiden ylityksenä puhtaasti ja epäröimättä
    − halusta palata vieheelle ajauduttuaan siitä eroon;
  • vieheen kiinniottovaiheessa
    − täytenä vauhtina
    − loppuliu´usta tehtynä hyökkäyksenä vieheen kimppuun
    − yrityksinä napata viehe, vaikka kilpakumppani olisi sen jo saanut.

Whippetin arvosteluohje: Koiralla pitää olla maksimaalinen kiinnostus saaliiseen lähdöstä radan loppuun – näin myös, vaikka saalis etääntyy kauemmaksi näkökentässä. Koiran pitää koko ajan seurata tarkasti saaliin liikkeitä, reagoida niihin välittömästi ja pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti saamaan saalis kiinni. Saalis kuuluu tappaa, joten tappoloikka välttämätön. Tämä on huomioitava myös suorituksen aikana, jos saalis tulee liian lähelle.

ÄLYKKYYS
Älykkyys ilmenee koiran kyvystä valita ajolinjansa niin, että se pääsee mahdollisimman hyviin iskuasemiin vieheeseen nähden. Koira pystyy käyttämään hyväkseen maastovaihteluita, kanssakilpailijansa liikkeitä ja vieheen kulkusuuntaa, pyrkimyksenä pakottaa viehe
helppokulkuiseen avoimeen maastoon.

Whippetin arvosteluohje: Täysin yksinajaja, joka pyrkii suoraviivaisesti suurta nopeutta ja rytminvaihtokykyä hyväksi käyttäen saamaan saaliin mahdollisimman nopeasti kiinni. Koiran pitää lukea maastoa, hakea nopein ja tehokkain etenemisalusta sekä huomioida kanssakilpailija niin, että törmäys on aina virhe. Sosiaalinen koira kykenee ajamaan itsenäisesti isossakin laumassa. Hukatessaan vieheen, koiran tulee jäädä hakemaan sitä. Suuri koira pienessä koossa.

KETTERYYS
Ketteryys on kykyä siirtyä nopeasti ja vaivattomasti ajosuunnasta toiseen. Koiran tulee säilyttää juoksurytminsä häiriintymättömänä maastovaihteluista ja maastossa olevista esteistä huolimatta.Koira osoittaa ketteryyttä nopeilla käännöksillään vastatessaan vieheen liikkeisiin, ja kiinniottovaiheessa erityisesti nappaamalla pysähtyneen vieheen sulavasti loppuliu’ussaan.

Whippetin arvosteluohje: Nopea koira, kykenevä erittäin nopeisiin suunnanmuutoksiin vauhtiinsa nähden vaikeassakin maastossa. Erittäin hyvä rytminvaihtokyky. Pitää selviytyä epätasaisesta ja vaikeasta maastosta, kuitenkin niin, että upottava ja karkea maasto ei sovi rodunomaisen käpälän rakenteelle.

KESTÄVYYS
Kestävyydellä tarkoitetaan koiran kykyä selviytyä radan loppuun asti hyvässä ajokunnossa. Kestävyys on fyysisen ja henkisen kestävyyden loppusumma.

Whippetin arvosteluohje: Sprintterikoira, joka ei saa saalista kiinni väsyttämällä, vaan nopeilla rytminvaihdoksilla. Henkinen kestävyys ei saa pettää missään tilanteissa.

Koirat arvostellaan ajueena. Lähdön tulos saadaan laskemalla arvostelevien tuomareiden antamat pisteet yhteen. Tuomari perustaa arvostelunsa seitsemään osa-alueeseen.

NOPEUS
Nopeus ilmenee suurimmillaan lähdössä ja vieheen kiinniotto vaiheessa. Koirat saavuttavat vieheen nopeilla rytminvaihdoksilla, suoriutuvat maaston vaihteluista ja esteistä vaivattomasti. Vieheen karatessa kauemmaksi tai kadotessa näkyvistä, ne voivat hetkeksi tyytyä hieman rauhallisempaan laukkaan. Koirien tulee juosta matalana ja avautua, peittää maata paljon. Koirien tapa juosta on tärkeä arvioitaessa nopeutta. Rotukohtaiset rakenteelliset erot otetaan huomioon nopeutta arvioitaessa.

INNOKKUUS JA SEURAAMINEN
Koirien on pyrittävä keskeytyksettä kontaktiin vieheen kanssa. Käännöksissä koirien tulee välittömästi reagoida vieheen suunnanmuutoksiin. Huomion tulee suuntautua koko ajan vieheeseen, ja mikäli koirat käännöksissä ajautuvat ulos ja jäävät kauas vieheestä, on niiden välittömästi pyrittävä saamaan uusi kontakti vieheeseen. Esteistä ja vaikeista maastokohdista koirien on selvittävä viivyttelemättä ja epäröimättä.

KETTERYYS
Maastovaihteluissa ja käännöksissä koirien tulee säilyttää juoksurytminsä häiriintymättömänä.

KIINNIOTTO
Kiinniottoa arvostellaan käännöksissä, joissa lähinnä viehettä olevan koiran tulisi pyrkiä tappoiskuun. Radan lopussa tulisi olla pysäytysalue, jossa vieheen vauhtia voidaan hidastaa ja antaa koirien ottaa se kiinni. Vieheen pysähtyessä koirien tulisi varmistaa sen liikkumattomuus. Saadakseen täydet pisteet tästä osiosta tulee ajueen jonkun koiran suorittaa tappoisku päästessään lähelle viehettä.

YHTEISTOIMINTA
Ajueen koirien tulee huomioida toistensa ajolinjat, ja pyrkiä yhteistoiminnalla saamaan viehe tilanteeseen, jossa sillä ei ole pakomahdollisuuksia. Tahatonkin keskinäinen törmäily vähentää osion pisteitä. Kaikissa tilanteissa koirien tulee pystyä sijoittumaan niin, että ajue estää vieheen paon avoimesta maastosta. Osa ajueen koirista voi toimia varmistavina koirina toisten ahdistaessa
viehettä. Parhaimmillaan yhteistoiminta on silloin, kun koirien tehtävät vaihtuvat ajon aikana kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaan.

KÄYTTÄYTYMINEN HIHNASSA
Koiran tulee olla lähtöalueella omistajan täydellisessä hallinnassa, seurata tarkkaavaisesti ympäristöä ja olla valmis lähtemään vieheen ajoon.

KÄYTTÄYTYMINEN IRTI
Ajon jälkeen koiran pitää jäädä varmistamaan vieheen liikkumattomuus, ja odottaa, että omistaja tulee kytkemään sen hihnaan. Kytkemisen tulee tapahtua viivytyksettä. Koira voidaan myös kutsua luokse, tällöin koiran on välittömästi tultava ja annettava kytkeä itsensä.