Säännöt

WHIPPET-HARRASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT

saantomuutos

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Whippet – Harrastajat – The Finnish Whippet Club ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on koko Suomi.

2. SUHTEET MUIHIN JÄRJESTÖIHIN

Whippet – Harrastajat – The Finnish Whippet Club ry voi kuulua yhdistyksiin, joiden katsotaan edistävän rodun eteenpäin viemistä.

3. KIELI

Yhdistyksen virallinen kieli on Suomi.

4. TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n hyväksymänä whippetien rotujärjestönä edistää whippet-rodun tunnetuksi tulemista, rodun kehittämistä sekä rodun harrastajien yhteistoimintaa ja tietojen vaihtoa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys levittää whippet-tietoutta asianharrastajien ja yleisön keskuudessa järjestämällä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, kerhoiltoja, näyttelyitä, kokeita, kilpailuja, juoksuharjoituksia sekä ohjaamalla jalostustoimintaa. Yhdistys voi myös harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistys seuraa rodun kehitystä kotimaassa ja ulkomailla sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin.

5. VAROJEN HANKINTA

Yhdistys hankkii varoja toimintansa tukemiseksi perimällä jäsenmaksuja ja toimeenpanemalla asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia, juhlia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys on oikeutettu omistamaan myös kiinteää omaisuutta.

6. YHDISTYKSEN JÄSENYYS

Jäsenet ovat varsinaisia-, perhe-, kunnia-tai kasvattijäseniä. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi, perhe-, kunnia- tai kasvattijäseniksi voidaan hyväksyä vain yksityisiä henkilöitä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

VARSINAINEN JÄSEN
Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka on kiinnostunut whippet-rodusta ja Whippet Harrastajat -The Finnish Whippet Club ry:n toiminnasta.

PERHEJÄSEN
Perhejäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka on varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Perhejäsenelle ei lähetetä erikseen yhdistyksen julkaisuja.

KUNNIAJÄSEN
Hallituksen ehdotuksen perusteella voi yhdistyksen kokous kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista tai ansioitunut yhdistyksen edustaman rodun palkintotuomarina tai kasvattajana. Kunniajäsenyyden hyväksyminen edellyttää, että yhdistyksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kannattaa kunniajäsenyyttä.

KASVATTIJÄSEN
Kasvattaja voi esittää kasvattinsa uuden omistajan hyväksymistä yhdistyksen kasvattijäseneksi sitoutumalla maksamaan tämän jäsenmaksun. Kasvattijäseneksi hakevan allekirjoittama jäsenhakemus tulee osoittaa yhdistyksen hallitukselle, joka päättää kasvattijäseneksi hyväksymisestä. Sama henkilö voi olla vain kerran elinaikanaan kasvattijäsen. Jos kasvattijäsen haluaa seuraavana vuonna pysyä yhdistyksen jäsenenä, on hänen haettava jäsenyyttä normaaliin tapaan jättämällä jäsenhakemuksensa yhdistyksen hallitukselle, minkä jälkeen hallitus tekee päätöksen jäsenyydestä tai hänen tulee erota yhdistyksestä tai hallitus voi erottaa hänen yhdistyksestä.

7. JÄSENMAKSU

Jäsenmaksu on maksettava kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Perittävien vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

8. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on hänen jätettävä kirjallinen eroilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksen nojalla, jos jäsen:

  1. on jättänyt jäsenmaksun suorittamatta
  2. on muuten rikkonut yhdistyksen sääntöjä vastaan
  3. on harjoittanut jalostustyötä sopimattomalla jalostustoiminnalla tai
  4. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, toiminut hyvien kenneltapojen vastaisesti tai tuomittu eläinsuojelulain rikkomisesta.

Jäsenen erottamiseen tarvitaan hallituksen kolme neljäsosan (3/4) enemmistö. Erottamisäänestys tapahtuu aina suljetuin lipuin. Mikäli jäsen on erotettu muusta syystä kuin siksi, että hän on jättänyt jäsenmaksun suorittamatta, on hallituksen viipymättä annettava erottamisesta kirjallisesti tieto erotetulle. Erotettu jäsen voi valittaa hallituksen erottamispäätöksestä ja saattaa se yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi jättämällä neljäntoista (14) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, tiedonantopäivää lukuun ottamatta, valituskirjelmän hallitukselle. Valitus käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

Jäsen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, voidaan katsoa kahden (2) kuukauden kuluttua maksun erääntymisestä hallituksen päätöksellä eronneeksi. Jäsenellä, joka eroaa tai joka erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin eikä jäsenmaksua palauteta.

9. VARSINAISET KOKOUKSET

Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen (2) varsinaiseen kokoukseen:
-kevätkokoukseen tammi-maaliskuussa
-syyskokoukseen loka-joulukuussa.
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle yhdistyksen hallitus. Kokous kutsutaan koolle jäsenille lähetettävillä sähköisillä tai paperisilla kutsuilla viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen yhdistyksen kokousta tai julkaisemalla kokouskutsu yhdistyksen julkaisuissa viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen yhdistyksen kokousta. Jäsenten on jätettävä käsiteltäväksi haluamansa asiat kuukautta ennen varsinaista kokousta hallitukselle.

10. VARSINAISISSA KOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. tarkastetaan valtakirjat
  2. avataan kokous
  3. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  6. käsitellään hallituksen edellisen vuoden toimintakertomus
  7. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto
  8. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  10. päätetään kokous.

Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei päättää.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. tarkastetaan valtakirjat
  2. avataan kokous
  3. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  6. vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle
  7. esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima seuraavan vuoden toiminta- ja rahoitussuunnitelma
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi, valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja valitaan hallituksen varajäsenet
  9. valitaan kaksi (2) tilin- tai toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatilin- tai toiminnantarkastajaa
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  11. päätetään kokous.

Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei päättää.

11. YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen kutsusta, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta on voimassa samat säännöt kuin 9 § on määrätty varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta. Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei päättää.

12. ÄÄNESTYSKÄYTÄNTÖ YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA

Ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, ratkaistaan kaikki asiat yhdistyksen kokouksissa avoimella äänestyksellä, ellei lippuäänestystä vaadita ja kannateta, ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksessä arpa, muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide. Yhdistyksen kokouksissa saa äänestää valtakirjalla siten, että kokouksessa läsnä oleva jäsen saa käyttää enintään kymmentä (10) valtakirjaa.

13. HALLITUS

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kolme (3) varajäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja puheenjohtaja voidaan valita enintään kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain on erovuorossa kolme (3) varsinaista jäsentä. Varajäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, ja he käyttävät varsinaisen jäsenen äänioikeutta tämän ollessa estyneenä tai jos tämä eroaa kesken toimikauden. Varajäsenet nimitetään saavutetun äänimäärän perusteella ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle sijalle.

Erovuorossa olevat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet voidaan valita uudelleen. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan. Sihteeri ja varainhoitaja voidaan kutsua myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus voi asettaa keskuudestaan asioiden valmistelua varten työvaliokuntia, joihin voidaan kutsua asiantuntijoita. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus kokoontuu myös, jos vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

14. HALLITUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTYSKÄYTÄNTÖ

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) muuta hallituksen jäsentä on kokouksessa läsnä. Ellei näissä säännöissä toisin määrätä, tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan tai, milloin puheenjohtaja on estyneenä, varapuheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on näitä sääntöjä, yhdistyksen kokousten tekemiä päätöksiä ja niiden antamia ohjeita noudattaen:

  1. johtaa yhdistyksen toimintaa sekä hoitaa sen taloutta ja omaisuutta
  2. hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat
  3. edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta
  4. päättää jäsenyyksistä, eli uusien jäsenten hyväksymisestä ja yhdistyksen jäsenten erottamisista, siten kuin 6 § ja 8 §:ssä on säädetty
  5. pitää yhdistyksen jäsenistä jäsenluetteloa tai valita joku yhdistyksen jäsenistä pitämään jäsenluetteloa
  6. kutsua jäsenet yhdistyksen kokouksiin
  7. valmistella ja esitellä yhdistyksen kokouksille sääntöjen mukaan esitettäväksi määrätyt asiat sekä panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
  8. tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokoukselle sopiviksi harkitsemistaan toimenpiteistä yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

16. TOIMIKUNNAT

Hallitus voi valita avukseen yhden tai useampia toimikuntia valmistelemaan ja hoitamaan hallituksen niille antamia tehtäviä, mikäli katsoo tämän tarpeelliseksi. Hallitus valitsee toimikuntien puheenjohtajat.

Puheenjohtajat esittävät hallituksen hyväksyttäväksi muut toimikunnan jäsenet. Toimikuntien on noudatettava yhdistyksen kokousten ja hallituksen niille antamia ohjeita.

17. NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. Hallitus voi määrätä varainhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

18. TOIMINTA- JA TILIKAUSI SEKÄ TILINTARKASTUS

Yhdistyksen toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi. Yhdistyksellä on kaksi (2) tilin- tai toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatilin- tai toiminnantarkastajaa, jotka valitaan syyskokouksessa tehtäviinsä vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit on hallituksen toimintakertomuksen kanssa esitettävä tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Tilin- tai toiminnantarkastajien on annettava tarkastuslausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.

19. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näiden sääntöjen muutokseen vaaditaan yhdistyksen varsinaisen kokouksen päätös, jota vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on kannattanut. Muutosehdotukset on julkaistava kokouskutsussa, ja hallituksen on ne lausunnollaan varustettuna esitettävä kokoukselle.

20. YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava ainakin kuukausi ja joista toisen on oltava syys- tai kevätkokous. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa siirretään sen varat Suomen Vinttikoiraliitto ry:lle.

21. YHDISTYSLAKI

Muutoin noudatettakoon yhdistyslain määräyksiä.

KULUKORVAUSOHJE

Yhdistyksen kulukorvausohje on hyväksytty hallituksen kokouksessa 28.5.2016.