WHIPPET-HARRASTAJAT RY

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Whippet - Harrastajat - The Finnish Whippet Club r.y. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on koko Suomi.

2. SUHTEET MUIHIN JÄRJESTÖIHIN
Whippet - Harrastajat - The Finnish Whippet Club ry on Suomen Vinttikoiraliitto ry:n jäsen ja noudattaa sen sääntöjä. Whippet - Harrastajat - The Finnish Whippet Club ry voi kuulua myös muihin yhdistyksiin, joiden katsotaan edistävän rodun eteenpäin viemistä.

3. KELI
 Yhdistyksen virallinen kieli on Suomi.

4. TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n hyväksymänä whippetien rotujärjestönä edistää whippet-rodun tunnetuksi tulemista, rodun kehittämistä sekä rodun harrastajien yhteistoimintaa ja tietojen vaihtoa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys levittää whippet-tietoutta asianharrastajien ja yleisön keskuudessa järjestämällä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, kerhoiltoja, näyttelyitä, kokeita, kilpailuja, harjoitusjuoksuja sekä ohjaamalla jalostustoimintaa. Yhdistys voi myös harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistys seuraa rodun kehitystä kotimaassa ja ulkomailla sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin.

5. VAROJEN HANKINTA
Yhdistys hankkii varoja toimintansa tukemiseksi perimällä jäsenmaksuja ja toimeenpanemalla asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia, juhlia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys on oikeutettu omistamaan myös kiinteää omaisuutta.

6. YHDISTYKSEN JÄSENYYS
Jäsenet ovat varsinaisia-, perhe-, kunnia-, asiantuntija- tai kasvattijäseniä. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi, perhe-, kunnia-, asiantuntija- tai kasvattijäseniksi voidaan hyväksyä vain yksityisiä henkilöitä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

VARSINAINEN JÄSEN
Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka on kiinnostunut whippet-rodusta ja Whippet Harrastajat -The Finnish Whippet Club ry:n toiminnasta

PERHEJÄSEN
Perhejäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka on varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen. Perhejäsenelle ei erikseen lähetetä yhdistyksen julkaisuja.

KUNNIAJÄSEN
Hallituksen ehdotuksen perusteella voi yhdistyksen kokous kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniajäsenyyden hyväksyminen edellyttää, että yhdistyksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kannattaa kunniajäsenyyttä.

ASIANTUNTIJAJÄSEN
Hallituksen ehdotuksen perusteella voi yhdistyksen kokous kutsua asiantuntija-jäseneksi henkilön, joka on yhdistyksen edustaman rodun palkintotuomarina tai kasvattajana ansioitunut. Asiantuntijajäsenyyden hyväksyminen edellyttää, että yhdistyksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kannattaa asiantuntijajäsenyyttä.

KASVATTIJÄSEN
Kasvattaja voi esittää kasvattinsa uuden omistajan hyväksymistä yhdistyksen kasvattijäseneksi sitoutumalla maksamaan tämän jäsenmaksun. Kasvattijäseneksi hakevan allekirjoittama jäsenhakemus tulee osoittaa yhdistyksen hallitukselle, joka päättää kasvattijäseneksi hyväksymisestä. Sama henkilö voi olla vain kerran elinaikanaan kasvattijäsen. Jos kasvattijäsen haluaa seuraavana vuonna pysyä yhdistyksen jäsenenä, on hänen haettava jäsenyyttä normaaliin tapaan jättämällä jäsenhakemuksensa yhdistyksen hallitukselle, minkä jälkeen hallitus tekee päätöksen jäsenyydestä tai hänen tulee erota yhdistyksestä tai hallitus voi erottaa hänet yhdistyksestä.

7. JÄSENMAKSU
Jäsenmaksu on maksettava kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Varsinaisilta jäseniltä ja perhejäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Myös kasvattijäsenen jäsenmaksun suuruudesta päätetään erikseen syyskokouksessa. Kunnia- ja asiantuntijajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

8. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on hänen jätettävä kirjallinen eroilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksen nojalla, jos jäsen: 

1)on jättänyt jäsenmaksun suorittamatta 

2)on muuten rikkonut yhdistyksen sääntöjä vastaan 

3)on harjoittanut jalostustyötä sopimattomalla jalostustoiminnalla tai 

4)on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, toiminut hyvien tapojen vastaisesti tai erotettu Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n jäsenyydestä. 

Jäsenen erottamiseen tarvitaan hallituksen kolme neljäsosan (3/4) enemmistö. Erottamisäänestys tapahtuu aina suljetuin lipuin. Mikäli jäsen on erotettu muusta syystä kuin siksi, että hän on jättänyt jäsenmaksun suorittamatta, on hallituksen viipymättä annettava erottamisesta kirjallisesti tieto erotetulle. Erotettu jäsen voi valittaa hallituksen erottamispäätöksestä ja saattaa se yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi jättämällä neljäntoista (14) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, tiedonantopäivää lukuun ottamatta, valituskirjelmän hallitukselle. Valitus käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. 

Jäsen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, voidaan katsoa kahden (2) kuukauden kuluttua maksun erääntymisestä hallituksen päätöksellä eronneeksi. Jäsenellä, joka eroaa tai joka erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin eikä jäsenmaksua palauteta.

9.VARSINAISET KOKOUKSET
Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen (2) varsinaiseen kokoukseen:

-kevätkokoukseen tammi-maaliskuussa 

-syyskokoukseen loka-joulukuussa. 

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle yhdistyksen hallitus. Kokouskutsu on lä-hettävä kirjallisesti yhdistyksen jäsenelle viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen yhdistyksen kokousta tai kokouskutsu on julkaistava viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen yhdistyksen kokousta yhdistyksen jäsenelle lähetetyssä jäsenlehdessä. Jäsenten on jätettävä käsiteltäväksi haluamansa asiat kuukautta ennen varsinaista kokousta hallitukselle.

10.VARSINAISISSA KOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1)tarkastetaan valtakirjat 

2)avataan kokous 

3)valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa 

4)todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

5)hyväksytään kokouksen työjärjestys 

6)käsitellään hallituksen edellisen vuoden toimintakertomus 

7)esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 

8)päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 

9)käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 

10)päätetään kokous. 

Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei päättää. 

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1)tarkastetaan valtakirjat 

2)avataan kokous 

3)valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa 

4)todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

5)hyväksytään kokouksen työjärjestys 

6)esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima seuraavan vuoden toiminta- ja rahoitussuunnitelma 

7)vahvistetaan varsinaisen jäsenen, perhejäsenen sekä kasvattijäsenen jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle 

8)valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi, valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja valitaan hallituksen varajäsenet 

9)valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa

10)käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11)päätetään kokous.

Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei päättää.

Hallitus voi määrätä varainhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

11.YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen kutsusta, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 

Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta on voimassa samat säännöt kuin 9 § on määrätty varsinaisen kokouksen koollekutsumisesta. Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei päättää.

12.ÄÄNESTYSKÄYTÄNTÖ YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA
Ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, ratkaistaan kaikki asiat yhdistyksen kokouksissa avoimella äänestyksellä, ellei lippuäänestystä vaadita ja kannateta, ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksessä arpa, muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide. Yhdistyksen kokouksissa saa äänestää valtakirjalla siten, että kokouksessa läsnä oleva jäsen saa käyttää enintään kymmentä (10) valtakirjaa.

13.HALLITUS  
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kolme (3) varajäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja puheenjohtaja voidaan valita enintään kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain on erovuorossa kolme (3) varsinaista jäsentä. Varajäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, ja he käyttävät varsinaisen jäsenen äänioikeutta tämän ollessa estyneenä tai jos tämä eroaa kesken toimikauden. Varajäsenet nimitetään saavutetun äänimäärän perusteella ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle sijalle. 

Erovuorossa olevat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet voidaan valita uudelleen. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan. Sihteeri ja varainhoitaja voidaan kutsua myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus voi asettaa keskuudestaan asioiden valmistelua varten työvaliokuntia, joihin voidaan kutsua asiantuntijoita. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus kokoontuu myös, jos vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

14.HALLITUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTYSKÄYTÄNTÖ
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähin-tään kolme (3) muuta hallituksen jäsentä on kokouksessa läsnä. Ellei näissä säännöissä toisin määrätä, tehdään päätökset yksinkertaisella ään-tenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan tai, milloin puheenjohtaja on estyneenä, varapuheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15.HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on näitä sääntöjä, yhdistyksen kokousten tekemiä päätöksiä ja niiden antamia ohjeita noudattaen: 

1)johtaa yhdistyksen toimintaa sekä hoitaa sen taloutta ja omaisuutta 

2)hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat asiat 

3)edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta 

4)päättää jäsenyyksistä, eli uusien jäsenten hyväksymisestä ja yhdistyksen jäsenten erottamisista, siten kuin 6 § ja 8 §:ssä on säädetty 

5)pitää yhdistyksen jäsenistä jäsenluetteloa tai valita joku yhdistyksen jäsenistä pitämään jäsenluetteloa 

6)kutsua jäsenet yhdistyksen kokouksiin 

7)valmistella ja esitellä yhdistyksen kokouksille sääntöjen mukaan esitettäväksi määrätyt asiat sekä panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset 

8)tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokoukselle sopiviksi harkitsemistaan toimenpiteistä yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

16. TOIMIKUNNAT
Hallitus voi valita avukseen yhden tai useampia toimikuntia valmistelemaan ja hoitamaan hallituksen niille antamia tehtäviä, mikäli katsoo tämän tarpeelliseksi. Hallitus valitsee toimikuntien puheenjohtajat. 

Puheenjohtajat esittävät hallituksen hyväksyttäväksi muut toimikunnan jäsenet. Toimikuntien on noudatettava yhdistyksen kokousten ja hallituksen niille antamia ohjeita.

17. NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. Hallitus voi määrätä varainhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

18. TOIMINTA- JA TILIKAUSI SEKÄ TILINTARKASTUS
Yhdistyksen toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi. Yhdistyksellä on kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, jotka valitaan syyskokouksessa tehtäviinsä vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit on hallituksen toimintakertomuksen kanssa esitettävä tilintarkastajille viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkasta-jien on annettava tarkastuslausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.

19. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muutokseen vaaditaan yhdistyksen varsinaisen kokouksen päätös, jota vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on kannattanut. Muutosehdotukset on julkaistava kokouskutsussa, ja hallituksen on ne lausunnollaan varustettuna esitettävä kokoukselle.

20. YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava ainakin kuukausi ja joista toisen on oltava syys- tai kevätkokous. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa siirretään sen varat Suomen Vinttikoiraliitto ry:lle.

21. YHDISLAKI
Muutoin noudatettakoon yhdistyslain määräyksiä.